Tässä on kuitenkin se ongelma tai hauskuus, että sanasto ei ole kaikissa yliopistoissa tai edes yliopiston sisällä välttämättä samaa. Tässä siis teille (Turun) (humanistinen) yliopistosanasto. Paljon varmasti puuttuu, mutta koettakaa kestää vajavaisuuksia ja järjetöntä epäjärjestystä.
Sateinen päivä Yliopistonmäellä. Kuvassa näkyy Feeniks-kirjasto.Tentit
Tentithän siis ovat kokeita. Useimmiten ainakin meillä on esseetehtäviä, toisinaan monivalintaa tai oikein–väärin-väittämiä. Joskus löytyy myös sananselitystehtäviä. Kielten (ei siis kielitieteiden, vaan koulutyyliin opiskeltavien kielten) kokeet tai tentit ovat samanlaisia kuin esimerkiksi lukiossa. Tenttejä on kuitenkin vähän erilaisia, riippuen kurssin suoritustavasta ja ihan tentaattorin (eli tentin vastaanottajan) mieltymyksestä.
- kirjatentti
Kirjatentti on tentti, johon luetaan kirjallisuutta, kuten tieteellisiä teoksia tai artikkeleita. Tenttimateriaali koostuu siis vain luettavasta aineistosta, eikä luentoja tai muita tehtäviä ole. Työskentely on siis täysin itsenäistä.
- luentotentti
Luentokursseista tehtävä tentti, joka suoritetaan useimmiten samana ajankohtana kuin luennotkin on pidetty.
- akvaariotentti
Akvaariotentti on verkkotentti, joka tehdään yliopiston tenttitiloissa. Useimmat akvaariotentit ovat kirjatenttejä, mutta ne voivat olla myös luentokurssien tenttejä tai uusintatenttejä.
- kotitentti
Kotitentti on nimensä mukaisesti kotona tehtävä tentti. Sen tehtävät tulevat nettiin, ja niiden tekemiselle annetaan tietty aika.
- laitostentti
Laitostentit ovat jokaisen laitoksen (esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitos ja historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitos) omia tenttikertoja. Silloin jokainen tenttiin osallistuja saattaa tehdä eri kurssin tenttiä. Laitostentissä tentitään monesti kirjoja tai tehdään uusintatenttejä.
- tiedekuntatentti
Tiedekuntatentit ovat laitostenttejä hiukan isompia ja suunnattu juurikin koko tiedekunnalle (eli esimerkiksi humanistinen, valtiotieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta). Ainakin suomen kielen opiskelijat tekevät tiedekuntatenteissä esimerkiksi kypsyysnäytteen, joka siis on proseminaarin osasuoritus ja joka yleensä vaaditaan kandidaatintutkintoon. Siitä en ole aivan varma, mitä muita tenttejä tiedekuntatentissä tehdään, sillä itse olen suorittanut siellä vain kypsärin eli kypsyysnäytteen.
luento
Luennot ovat siis tavallaan oppitunteja. Ne kuitenkin yleensä pidetään luentosaleissa ja paikalla on normaalia koulutuntia vähemmän ihmisiä. Luennoilla ei yleensä myöskään ole kovinkaan paljon vuorovaikutusta, vaikka luennoitsijat siihen kannustavatkin (yhteiskuntatieteellisessä kyseleminen ja kommentoiminen on humanistista yleisempää). Luennoilla saattaa olla tai olla olematta läsnäolopakko. Humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa läsnäolopakkoa harvemmin on.
luentopäiväkirja
Luentopäiväkirja on eräs luentokurssien suoritustapa. Tällöin luennoista pidetään oppimispäiväkirjaa, joka koostuu omasta pohdiskelusta ja opituista asioista. Ainakin meillä yliopiston intranetistä löytyy luentopäiväkirjaa varten ohjeita.
seminaari
Ainakin meillä seminaarit ovat aika pitkälti keskustelutilaisuuksia. Usein joku alustaa aiheen, ja siitä sitten keskustellaan.
periodi
Aika lailla sama asia, kuin jaksot lukiossa. Vuosi on jaettu ainakin meillä neljään osaan. Jotkut kurssit kestävät yhden, jotkut kaksi periodia. Vain harvat ovat pidempiä.
periodien välinen opetukseton viikko
Humanistisessa tiedekunnassa ja kielikeskuksessa on käytössä periodien välinen opetukseton viikko. Silloin olisi tarkoitus järjestää tentit (yleensä kuitenkin ensimmäinen kerta on jo ennen opetuksetonta viikkoa) ja ilmeisesti valmistautua seuraavaan periodiin. Ensimmäisenä vuonna opetuksettomat viikot olivat maailman paras asia, koska opiskelin vain humanistisessa ja kielikeskuksessa, mutta koska yhteiskuntatieteellinen ei tätä käsitettä tunne, seuraavina vuosina olen istunut tiukasti kursseilla näidenkin viikkojen aikana. Varsinkin tänä vuonna, kun sosiaalitieteiden kurssit alkoivat ja loppuivat milloin sattuu, eikä suomen kielestä ollut kuin kaksi kunnollista luentokurssia, ei opetuksettomasta viikosta ollut tietoakaan.
perusopinnot
Perusopinnot ovat yleensä 25 opintopisteen kokonaisuus. Pääaineessa ne ovat aina osa kandidaatin tutkintoa. Perusopinnot ovat usein vain pintaraapaisu tutkittaviin aiheisiin ja niiden on nimensä mukaisesti tarkoitus antaa vain perustiedot. Perusopinnot ovat ensimmäisiä suoritettavia opintoja oppiaineesta.
aineopinnot
Aineopinnot tehdään pääsääntöisesti perusopintojen jälkeen. Ne kuuluvat pääaineessa myös kandidaatin tutkintoon. Aineopinnoissa on yleensä jo jonkin verran vapaavalintaisuutta. Niiden laajuus on pääsääntöisesti pääaineopiskelijoille 45 ja sivuaineopiskelijoille 35 opintopistettä. Ero tulee kandidaatintutkielmasta. Sivuaineopiskelijat tekevät usein sivuainetutkielman, mutta esimerkiksi kotimaisesta kirjallisuudesta minä en sellaista tehnyt.
Huomattavaa on, että perus- ja aineopintojen laajuudet eivät ole aivan kiveen hakattuja, sillä joissakin pelkästään sivuaineiksi suunnitelluissa aineissa luvut hieman elävät.
syventävät opinnot
Syventävät opinnot tehdään useimmiten vain pääaineesta. Ne ovat maisterivaiheen opintoja ja niiden kautta pyritään erikoistumaan. Syventäviin opintoihin kuuluu myös pro gradu -tutkielman kirjoittaminen.
Luin Educariumin kirjastossa sosiologian tenttiin. Paras tenttikirja ikinä!pääaine
Pääaine on se aine, jolla pääset yliopistoon sisään. On todettava, että esimerkiksi meillä kandidaatin tutkintoon kuuluu pääaineen opintoja vain 40%, joten ei yksiselitteisesti voi sanoa, että sitä opiskellaan eniten. Toki tämä asetelma kääntyy maisterivaiheessa, jossa yli puolet opinnoista on pääaineen opintoja. Pääaineesta saadaan myös yleensä kattavimmat tiedot. Jos joku kysyy, mitä opiskelet, on yleensä paras kertoa pääaine.
sivuaine
Sivuaineet ovat niitä opintoja, jotka erottavat tutkintoja. Joissakin oppiaineissa on ennalta määrättyjä tai suositeltuja sivuaineita, joihinkin tutkintoihin sivuaineita ei mahdu. Suomen kielen opiskelijoilla kirjallisuusaine on pakollinen sivuaine, jos haluaa äidinkielenopettajaksi. Minunkin kirjallisuudenopintoni on tehty tämä tähtäin mielessä, mutta muutin myöhemmin mieleni.
kielikeskus
Kielikeskuksessa voi opiskella sekä vieraita kieliä että suomea. Kielikeskus järjestää joillekin aineille pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Humanistisessa tiedekunnassa suomen kielen pakollisen puheviestinnän järjestää mediatutkimuksen ja kirjallisen viestinnän suomen kielen oppiaine.
vapaat opinnot
Vapaat opinnot ovat usein sellaisia opintoja, joita pääaine ei suoraan määrää. Tällaisia ovat esimerkiksi sivuaineet. Meillä on kuitenkin kandidaatintutkinnossa myös pakollisia, vapaisiin opintoihin sijoitettavia kursseja (fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet), joilta ei voi välttyä.
kieli- ja viestintäopinnot
Minun käsittääkseni jokaiseen kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja. Meillä on pakollista suorittaa puhe- ja kirjallisen viestinnän kurssit molemmista kotimaisista kielistä sekä yhdestä vieraasta kielestä. Minun tutkintoni vieras kieli on englanti. Näin jälkikäteen olen harmitellut sitä, että kävin englannista kirjallisen (luetun ymmärtämisen) kurssin, koska se oli varmaan yksi turhimmista kursseista ikinä. En tiedä miksen hyötykäyttänyt ylioppilaskirjoituksistani saamaa hyvää arvosanaa ja hyväksi lukenut kurssia. (Tähän kuuluisi sellainen silmiään pyörittelevä hymiö. Tarvisin ehdottomasti sellaisen ja kulmiaan kurtistavan kuvajaisen puhelimeeni.)
noppa
Nopalla tarkoitetaan opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa oletusarvoisesti noin 27 tuntia työtä.
Akateeminen Hese
Tästä en ole aivan varma, kuinka moni tätä nimitystä oikeastaan käyttää. Mutta Akateeminen Hese on Hesburger, joka sijaitsee aivan Yliopistonmäen kupeessa Hämeenkadun ja Kiinanmyllynkadun risteyksessä. Tiedon portailta pääsee aika näppärästi Heselle. Jos mielii terveellisempää syötävää, myös Unican uusittu Assarin ullakko ja Brygge ovat aivan vieressä, eikä Kauppakorkeakoulun Monttuunkaan pitkä matka ole.
Tiedon portaat
Tiedon portaat laskeutuvat Yliopistonmäeltä kohti Hämeenkadun ja Kiinanmyllynkadun risteystä kohti. Haluan aina vältellä niitä ja kuljen usein vaikka pidemmän reitin, jos aikaa riittää. Ne portaat ovat nimittäin pitkät ja talvella älyttömän liukkaat.
fuksi
Fuksit ovat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Oppiaineesta riippuen olen kuullut muutamia muitakin nimityksiä fukseille, yleisin lienee piltti.
Moodle
Moodle on opiskelijoiden pelastus. Se on verkkopohja kursseille, ja monet opettajat käyttävät sitä pääasiallisena viestintäkanavana ja usein myös luentodiat julkaistaan kurssin Moodle-alustalla. Moodleen pääsee kirjautumaan yliopiston verkkotunnuksilla.
Nettiopsu
Nettiopsussa voi ilmoittautua kursseille ja tentteihin. Sinne tulee näkyviin myös kursseista saadut arvosanat, opintopistekertymä ja läsnäolotiedot. Myös Nettiopsuun kirjaudutaan yliopiston verkkotunnuksilla.
Moodle ja Nettiopsu saattavat olla käytössä muissakin yliopistoissa, mutta en todellakaan tiedä varmaksi.
HOPS
Henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sitä pitäisi ilmeisesti päivittää aina, kun päivitettävää tulee, mutta minä en ainakaan ole siihen juuri ensimmäisen vuoden jälkeen koskenut, vaikka siellä on kaikki nyt jo aivan väärin. Maisteria varten toki voisi sen tekaista, jos vähän selvittäisi asioita.
kampus
Educarium, Publicum, Fennicum, Feeniks, Teutori, Arcanum, Rosetta, Signum, Sirkkala, Quantum, päärakennus, Agora, Yliopistonmäki... Turun kampus on levittäytynyt melko laajalle alueelle. Suomen kielen oppiaineen tilat olivat aiemmin Fennicumissa, mutta koska se suljettiin homeongelmien takia henkilökunta siirtyi Hämeenkatu 1:seen. Tänä syksynä olen viettänyt eniten aikaa Educariumilla (kuntosalilla, syömässä ja kirjastossa), Publicumissa (sosiaalitieteiden luennot) ja Agorassa (saksan tunnit).
Unica
Unica on opiskelijaravintola"ketju". Ruuasta maksetaan opiskelijakortin kanssa 1,80–2,60 euroa, paitsi jos ottaa ruokaa esimerkiksi DELI-linjalta, jolloin saattaa joutua maksamaan likemmäs 5 euroa. Unican ravintoloista suosikeitani ovat Assarin ullakko ja Brygge, Galilei ja Macciavelli. Assarin ullakko ja Brygge ovat samoissa tiloissa Yliopistonmäen juurella, joten sinne on monista paikoista nopea mennä. Galilei sijaitsee Agorassa ja Macciavelli Educariumissa. Kaikissa ruoka on hyvää ja täysin hintansa väärti! Macciavellissa ei tosin kannata edes haaveilla käyvänsä nopeasti syömässä kahdentoista tai yhden aikaan, koska ruuhka on mieletön.
Hups. Siitähän tuli pitkä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti