keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kesän 2018 ämpärilista

Aina kesän kynnyksellä blogit alkavat täyttyä Bucket List -postauksista. Bucket List eli ämpärilista on lista, johon kirjataan sellaiset asiat, jotka haluaa jonkin tietyn ajan aikana tehdä ainakin kerran. Kyseessä voi siis olla esimerkiksi kesää, syksyä, opiskeluaikaa tai vaikka koko elämää koskeva lista. Kirjoitin yhden "tavoitelistan" 2017 vuoden alussa, mutta kesäksi en ole tällaista koskaan tehnyt. Joten nyt! Minusta muuten on hauskaa, että Bucket List kääntyy ämpärilistaksi. Sehän on aika osuvaa, koska jokaisen suomalaisen suurin haave on voittaa arvonnasta ämpäri.




Kesän 2018 ämpärilista

Tänä kesänä haluan...

... käydä huvipuistossa. Edellisvuonna kävimme kaveriporukan kanssa Linnanmäellä ja viime vuonna Janinan kanssa Benalmadenassa huvipuistossa sekä loppukesästä Powerparkissa. Huvipuisto kuuluu nykyään minun kesääni ihan siinä missä vaikka meressä uiminenkin.

... lukea ainakin 8 kirjaa. Minulla tulee todennäköisesti olemaan kesällä ainakin jonkin verran vapaa-aikaa. Haluaisin käyttää sitä aikaa hyödyksi myös sen suhteen, että saisin taas muistutettiin itselleni, miksi lukeminen on ihanaa.

... valmistua (ja ehkä juhliakin sitä jotenkin). Minun graduni arvostellaan kuulemma torstaina. Mikäli se tosiaan toteutuu ja kaikki asiat sujuvat nopeasti pääsen jo ensi viikolla hakemaan tutkintoani ulos. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että todennäköinen valmistumispäiväni on 31.5., jolloin ehtisin vielä tiedekunnan publiikkiinkin kesäkuussa. Vähän sormet ristissä vielä pitää olla, että ehdin toukokuussa valmistuvien, mutta kesäkuun aikana papereideni pitäisi viimeistään olla kunnossa. Juhlimisesta en ole vielä osannut tehdä mitään päätöksiä.

... saada työpaikan, jos ei kesäksi, niin syksyksi. Koska valmistun, on töiden saaminen entistä ajankohtaisempaa. Minulla on ainakin kesäkuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi tiedossa homamaia, mutta sen jälkeen kaikki on auki. Hakemuksia olen lähettänyt, mutta koska ainakin kesän haluan olla vielä Turussa pesäpallon takia, ovat työllistymismahdollisuudet hieman rajallisemmat. Haluan kuitenkin ehdottomasti saada työ- tai harjoittelupaikan kesän aikana. Mieluiten jotain mielenkiintoisia viestintätehtäviä.

... käydä Yyterissä. Rakastan Yyteriä. Monena kesänä olen käynyt dyyneillä juoksemassa ja mennyt sitten pulahtamaan, mutta myös rannalla pelailu ja pitkä polskiminen sopivat minun suunnitelmiini.

... käydä Kallossa. Kallo on yksi niistä paikoista, joissa meillä oli tapana käydä noin kerran vuodessa tai kahdessa, kun olin lapsi. Kävimme silloin onkimassa tai kalastamassa. Kastellin kerran housuni, kun liukastuin levään ja kaaduin. Nykyään Kalloon tulee useimmiten mentyä piknikille tai valokuvaamaan.

... kirjoittaa enemmän. Lupaan näin itselleni joka vuosi. Ehkä olisi vihdoin jo aika toteuttaa se lupaus. Eikä kyse siis ole pelkästään blogin kirjoittamisesta vaan ihan muustakin.

... aloittaa YouTube-kanavan. Puhuin tästä lyhyesti postauksessa ennen Pariisiin lähtöä. YouTube-videoiden kuvaaminen on edelleen agendassa, mutta sen toteuttaminen ei ole vielä ottanut oikein tulta alleen. Toivottavasti pian.

... treenata paljon. Jos tilanne nyt tosiaan on se, että työpaikkaa ei kesäksi irtoa, haluan yrittää palata treenien suhteen lähemmäs abivuoden jälkeistä kesää, jolloin treeni todellakin maistui.

... korjauttaa pyörän ja alkaa taas pyöräillä. Polkupyörä on on ollut jo varmaan toista vuotta käyttökelvottomana, mutta en syystä tai toisesta ole ikinä saanut aikaiseksi sen viemistä korjaukseen. Voi myös toki olla, että joudun ostamaan uuden pyörän, mikäli korjaaminen maksaa liikaa.

... pelata frisbeegolfia. Frisbeegolf on hauskaa, tarviiko sen enempää selitellä? Hyvä siinä en todellakaan ole, mutta onneksi aina ei tarvikaa olla.

... käydä pääkaupunkiseudulla. Kaksi hyvää ystävääni asuu pääkaupunkiseudulla. Toisen luona minun pitänyt käydä jo useamman vuoden, mutta sopivaa aikaa ei vain ole löytynyt. Tänä kesänä olisi tarkoitus löytää se aika.

... käydä piknikillä. Nyt on toki myönnettävä, että tämä toteutui jo tänään, mutta piknikillä ei vain voi käydä liian usein.

... kokeilla uutta reseptiä. Uusien ruokien kokeileminen on aina hauskaa. Kaipaan myös omaan syömiseeni aina tasaisin väliajoin uusia tuulia.

... syödä mansikoita. Mansikat on parhaita.. Eipä siitä ole sen enempää sanottavaa.

... siivota kaapit. Keittiössä minulla on iso kaappi, joka on säilönyt sisäänsä kaiken mahdollisen, mitä olen sinne keksinyt tunkea. Paljon sellaistakin, mitä en tosiaankaan tarvitse. Myös vaatehuoneeni kaipaa järjestelyä.

Vaikka tässä tein listan asioista, joita haluan tehdä, haluan säilyttää myös pientä spontaaniutta kesässäni. Ennen kaikkea haluan nauttia.

Onko teillä jo kesäsuunnitelmia?

maanantai 14. toukokuuta 2018

Pariisin topit ja flopit

Pariisi. Matkustin sinne jo huhtikuun puolivälissä hyvän ystäväni kanssa. (Hänen ihana bloginsa kannattaa käydä katsastamassa! Sieltäkin voi lukea Pariisin matkastamme.) Valitettavasti takaisin Suomeen paluun jälkeen olen hukkunut gradun viimeistelykiireisiin, treeneihin, peleihin, Hogwarts Mystery -mobiilipelin naputtamiseen ja yleiseen laiskotteluun, joten tämä postauksen kirjoittaminen on venähtänyt ihan luvattoman kauas. Osasyy siihen on myös se, että jouduin pitkään harkitsemaan, pyrinkö tekemään matkasta Youtube-videon vai tyydynkö postauksen kirjoittamiseen. Puolivälissä reissua kuitenkin olin jo tullut siihen lopputulokseen, että en osaa enkä ehkä halua elää elämääni täysin kameran läpi, enkä lopulta kuvannut ihan hirveästi videoita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö jossain vaiheessa aloittaisi Youtube-kanavaa, sillä se on edelleen minusta hyvin kiinnostava projekti, en vain välttämättä tule koskaan kuvaamaan lifestyle-videoita tai matkavlogeja.



Joka tapauksessa, tänään on tarkoitus tehdä pieni katsaus Pariisin matkaamme topit ja flopit listan muodossa. Matkaseura oli toki parasta kaikessa, mutta veikkaan, että Janina tietää sen itsekin, eikä hän siis pääse listalle. Matka ei olisi kuitenkaan ollut puoliksikaan yhtä kiva, jos olisin matkustanut esimerkiksi yksin. Ja sanottakoon, että me oltiin aika hyvä tiimi esimerkiksi, kun piti löytää paikkoja. Minä vastasin yleensä pysäkkien ja paikkojen nimien muistamisesta ja Janina itse suunnistamisesta. Minullahan tunnetusti on järkyttävän huono suuntavaisto. Emme tainneet eksyä kertaakaan!

TOP 5


1. Flicker Tour
Keskiviikkoiltana koitti yksi matkan kohokohdista ja yksi isoimmista matkaanlähdön syistä. Flicker Tour. Niall Horan. Julia Michaels. MAH-TA-VAA! Meillä oli piippuhyllypaikat, mutta ainoa huono puoli siinä oli se, että ihmiset lavalla olivat kovin pieniä. Jälkeenpäin olen katsonut varsinkin Niallin keikalta joitain videoita, joissa näkyy, miten hän on reagoinut joihinkin asioihin ja nauranut itseni kipeäksi. Kannattaa esimerkiksi katsoa tämä, joskin se oli kontekstissaan vielä hauskempi kuin irrallisena videona. Tunnelma oli iso osa kokemusta ja oli huikeaa, miten energia nousi aivan sinne ylös asti ihan ensisekunneista lähtien ja varsinkin Niallin keikan aikana. Kävin kierroksilla päiväkausia keikan jälkeen. Vieläkin, kun ajattelen asiaa, tekisi mieli vain palata ajassa takaisin ja kokea keikka uudelleen. Videoiden katsominen on aivan eri asia, sillä se tunnelma oli huumaava. Tämä oli ensimmäinen keikka, jolla olen ikinä käynyt, eikä todellakaan harmita, että tuli käytyä. Julia Michaels oli myös jopa odottamaani parempi. Olen lämmennyt hänen musiikilleen keikan jälkeen aivan eri tavalla kuin ennen. Molemmat artistit olivat livenä vähintään yhtä hyviä elleivät jopa parempia kuin nauhoitettuina.



2. Louvre
Louvressa voisi kierrellä päiväkausia. Olin alun perin hieman epävarma siitä, tahtoisinko edes mennä, mutta oli ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Mona Lisa on ehkä hieman antikliimaksi, mutta olin toisaalta jo varautunut siihen, ettei sen näkeminen olisi erityisen suuria tunteita herättävä kokemus. Monet muut maalaukset, veistokset ja taideteokset sen sijaan osasivat yllättää. En ymmärrä, miten jotkut ihmiset voivat olla niin taitavia! Jo Louvren upea arkkitehtuuri oli kokemus sinänsä. Näin myös muutaman suosikkimaalarini Monet'n taulun. Huippu-uutinen muuten niille, jotka ovat Pariisiin menossa. Alle 26-vuotiaat EU-kansalaiset pääsevät Louvreen ilmaiseksi, jos pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Passi siis kannattaa ottaa mukaan!



3. Nähtävyydet
Louvre on toki yksi nähtävyyksistä, mutta kävimme katsomassa muitakin. Eiffel-torni, Notre Dame, Champs Elysées, Riemukaari... Joka toisesta kadunkulmasta tuntui myös tulevan vastaan jokin kirkko, sillä jo ensimmäisenä iltana näimme Madeleinen kirkon (L'église de la Madeleine) ja Pyhän Augustinuksen kirkon (Église Saint-Augustin de Paris). Eiffel-torni, Notre Dame ja Riemukaari olivat paljon isompia kuin olin kuvitellut. Eiffel-torni oli oikeastaan aika kaunis ja sen näkeminen omin silmin nosti aika isoja tunteita pintaan. Eiffel-torniin menimme aivan huipulle asti, sillä pääsimme puoleen hintaan (12,50), kuten kaikki 24-vuotiaat tai sitä nuoremmat. Huipulle asti minun ei tarvitse toista kertaa mennä, sillä ylimmästä kerroksesta ei oikein nähnyt mitään kovan tungoksen takia. En ymmärrä, miten se vaikuttaa kaikissa elokuvissa aina niin romanttiselta kokemukselta. Notre Dame oli yksi niistä paikoista, joka oli ehdottomasti minun Pariisin vierailulistallani. Ulkoa se oli paljon vaikuttavampi kuin olin odottanut, ja sisällä ikkunoiden lasimaalaukset ja paikan arkkitehtuuri olivat henkeäsalpaavia. Turisteja oli paljon, eikä kirkossa ollut varsinaista kirkkotunnelmaa, koska se oli täynnä kuvia ja tietotauluja kirkon historiasta. Champs-Elysées ja Riemukaari eivät nekään pettäneet, sillä siellä jos jossain tunnelma oli erittäin ranskalainen.

4. Ilmasto
Lämmin, lämmin, lämmin! Saimme jo huhtikuussa nauttia helteistä. Emme todellakaan olleet varautuneet siihen, sillä Suomessa käpristeltiin samaan aikaan monesti vielä alle viidentoista asteen lämpötiloissa ellei kylmemmässäkin. Toisin sanoen, meillä oli liikaa paksuja vaatteita mukana. Haha. Mutta oli mahtavaa, miten hyviltä tavallisesti kuivat käteni tuntuivat vain parin päivän Pariisissa oleskelun jälkeen. Kuivuus oli poissa ja sormet olivat pehmeät. Kyllä se keski-Euroopan ilmasto vain on ehkä parempi iholle kuin tämä pohjoinen.

5. Julkinen liikenne
Julkinen liikenne toimi todella hyvin ja oli kohtuullisen halpa käyttää. Toki metroasemilla välillä haisi aivan järkyttävästi, mutta se oli pieni hinta maksettavaksi. Useimmilla reiteillä oli myös yhtymäkohtia toisten kanssa, jolloin pääsi pienellä vaivalla ja samalla lipulla liikkumaan useammankin alueen läpi. Kun ajoimme junalla Charles-de-Gaullelta Pariisiin oli junassa mies soittamassa haitaria. Voitteko kuvitella mitään pariisilaisempaa?



Kunniamaininnat: Ranskan hurmaava arkkitehtuuri. Kaunis, kaunis Seine. Hotelli Ibis Styles Paris Massena Olympiades -hotelli (ja sen aamupala).

FLOP 5

1. Asiakaspalvelu
Opiskelin ranskaa alakoulusta yliopiston kolmannelle vuodelle. Siitä taidosta ei kuitenkaan ollut juuri mitään hyötyä, koska ranskalaisten puheesta en saanut lähes koskaan mitään selvää. Useimmissa tapauksissa ongelma ei ollut edes se, että en olisi ymmärtänyt asiaa, mutta en vain kuullut. Minusta on aina ikävää, kun asiakaspalvelija alkaa puhua englantia, vaikka asiakas yrittäisikin käyttää ranskaa. Ymmärrän, että joskus on kiire, mutta puheen volyymia nostamalla voisi tilanne joskus muuttua ilman kielen vaihtamistakin. Myönnettäköön kuitenkin, että joskus ongelma oli myös minun ymmärryksessäni. Mutta huomattavasti parempaa palvelua sai englanniksi, mikä oli suuresti ärsyttävää. Ranskaa ilmeisesti piti puhua täydellisesti tai ei ollenkaan. Haha.

2. Vessat
Yök, yök ja vielä kerran yök. Okei. Selvennettäköön, että ravintoloiden, Louvren, lentokentän ja hotellin vessat olivat hyvät. Louvressa tosin vessoissa haisi ja hanat olivat erikoiset (tai sitten minä olen vain huono hanojen kanssa). Olimme kuitenkin sen verran paljon liikenteessä, että vessassa oli väkisinkin pakko käydä myös muualla. Esimerkiksi metroasemalla, jossa vessa näytti hissiltä ja jossa ei ollut paperia. Pariisissa oli myös ns. vessalaatikoita ympäriinsä. Ne olivat maksuttomia ja ne desinfioituivat itsekseen jokaisen käytön jälkeen. Juoksevaa vettä ei ollut eikä aina edes paperia. Vesipulloa ja papereita kannattaa siis oikeasti kantaa mukana, jos haluaa hyödyntää ilmaisia vessoja, maksulliset vessakäynnit kun kustantavat euron tai pari. Ei myöskään kannata olla turhan herkkä ällöttävyyksille, sillä eräässä kopperossa näimme seinään liimautuneen verisen terveyssiteen. Hyh. Hyviäkin vessoja toki on. Janina kävi muun muassa yhdessä luksusvessassa, jossa myytiin vessatarvikkeita ja jossa saatettiin kopin ovelle asti. Tämä lysti toki maksoi sen kaksi euroa. .

3. Ravintola Eiffel-tornin lähellä.
Tästä kokemuksesta kertoo jotain se, että meistä ei kumpikaan muista, minkä niminen ravintola oli kyseessä. Keskiviikkona siis kävimme aamupäivällä Eiffel-tornilla ja menimme syömään läheiseen ravintolaan ennen suuntaamista takaisin hotellille valmistautumaan. Me emme vieläkään tiedä oliko ravintolan tarkoitus olla ranskalainen, espanjalainen vai italialainen. Palvelu oli hyvin epämääräistä ja jouduimme odottamaan melko kauan, että joku tuli ottamaan tilauksemme. Ravintolan omistaja (tai näin oletamme) mekasti jatkuvasti yhdelle työntekijöistään, joka haahuili ympäriinsä päämäärättömän näköisenä. Hänellä ei ilmeisesti ollut lupa tehdä juuri mitään. Tilasin kanapastaa ja ensimmäinen annos jonka he tekivät oli Pasta Carbonara, joka johti jälleen mekastamiseen. Meidän pöytämme oli aivan tiskin edessä, joten kuulimme ja näimme aika paljon asioita, joita siinä tapahtui. Ruoka oli ihan siedettävää, joskaan ei todellakaan parasta, mitä olen syönyt. Janinalta myös vietiin lautanen pois jo ennen kuin minä olin saanut omani tyhjäksi, mistä tuli vähän hoputettu olo. Jos tässä ei ollut vielä tarpeeksi, voinen kertoa, että puolen litran vesipulloista laskutettiin noin neljä euroa, emmekä tainneet edes saada kuitteja.



4. Turistirysät
Turisteja siellä, turisteja täällä, siellä räps, täällä räps, jokapuolla räps räps, hiiala, hiiala hei. Joo joo, olin itsekin turisti, mutta jestas, miten paljon siellä oli porukkaa! En ole itse mikään suurin turistirysien ystävä, vaikka nähtävyyksiä haluankin katsella. Luulimme menevämme Notre Damelle ajoissa, kun olimme siellä joskus kymmenen maissa, mutta ilmeisesti olisi pitänyt eksyä sinne jo ennen yhdeksää, jos olisi halunnut esimerkiksi kuvia ilman kirkon ympärillä juoksevaa ihmislaumaa. Onneksi myynnissä on paljon kortteja, joissa ainakin on kauniita kuvia. Turistirysät houkuttelevat myös myyjiä. He ovat useimmiten nuoria, tummaihoisia miehiä, jotka joko levittävät kaikki tuotteensa maahan lakanan päälle tai tyrkyttävät niitä lennosta ihmisille. Heitä sai vältellä ihan toden teolla. Mietimme jälkeenpäin, miten hauska ajatus on se, että itse päätyy varmasti jonkun lomakuviin epämääräiseksi, outoilmeiseksi turistiksi.

5. Matkustaminen
Okei. Totta kai, kun lähtee ulkomaille, pitää varautua siihen että matkustamiseen menee useampi tunti. Täytyy silti sanoa, että 15 tuntia yhteen suuntaan tuntui vähän liioittelulta, kun ottaa huomioon, kuinka lähellä Ranska loppujen lopuksi on. Meilläkin toki oli hieman ylimääräistä aikaa lentokentillä, koska pelasimme varman päälle, joten matka-ajan olisi saanut myös katkaistua vähän lyhyemmäksi. Lisäksi olemme toki syyllisiä myös tiettyyn pihiyteen, sillä haimme halvimmat mahdolliset liput, totta kai. Lensimme molempiin suuntiin Lufthansalla. Mennessä vaihdoimme Münchenissä ja tullessa Frankfurtissa. Kotimatka alkoi vähän huolestuttavasti, koska lentomme Frankfurtiin oli kaksikymmentä minuuttia myöhässä. Vaihtoaikamme oli jo valmiiksi vain noin viisikymmentä minuuttia. Hirvitti, kun kuulimme, että se lähes puolittuisi. Onni oli kuitenkin matkassa, sillä jollain konstilla lento oli lopulta perillä puoli tuntia suunniteltua aiemmin. En tiedä miten, mutta meillä oli lopulta aika sopivasti aikaa. Frankfurtin lentokenttä oli valtava. Olin jo Münchenissä ja Charles de Gaullella Pariisissa ollut aika hämilläni, mutta Frankfurtissa tuntui, että portilta toiselle oli matkaa kilometri. Lisäksi me emme päässeet terminaalista suoraan lentokoneeseen, vaan meidät vietiin bussilla pitkä matka ennen kuin pääsimme kiipeämään kyytiin. Meillä oli ihan hyvä tuuri paikkojen kanssa, sillä ainoastaan viimeistä lentoa lukuun ottamatta pääsimme aina vierekkäisille paikoille. Suurin osa lentoajasta tosin meni nukkuessa tai lukiessa. Lufthansalle propsit hyvistä lentoeväistä.



Kaiken kaikkiaan aivan loistava reissu. Minulla oli superhauskaa ja Pariisi oli ihana. Ei jää viimeiseksi vierailukseni, jos se vaan on minusta kiinni!