lauantai 22. joulukuuta 2018

Joulukuun kahdeskymmenestoinen päivä: ensimmäinen manteli



pehmeä kuiskaus ja
kultaiset nauhat
kuusen oksilla
keinuvia lupauksia

hiljaa leijaa maahan hiutaleet

nauravat ilmeet ja
valheet sormenpäissä,
mutta valkoinen peite, maailmalla
kylmä käsi koskettaa kasvoja

saako joulupukki porot lentämään

ja sohvan nurkkaan käpertyvät joukolla
isä äiti viisi lasta
syövät joulupuuroa ja nuorin huutaa,
koska ensimmäinen manteli tuo aina onnea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti