Oletko koskaan lukenut Jesper Malmrosen kirjoittamaa romaania Vallan linnake? Entä kuulostaako Orhan Pamukin Kummallinen mieleni tutulta? Voi olla, että teokset ovat sinulle tuttuja tai voi olla, että et ole niistä koskaan kuullutkaan. Luova Eurooppa -hankkeen avulla todennäköisyys sille, että ainakin joku teistä lukijoista tuntee nämä kirjat, on kasvanut.
Luova Eurooppa on Euroopan unionin hanke, joka toimii vuosina 2014 - 2020. Se tarjoaa taloudellista tukea luovien alojen toiminnalle ja eurooppalaiselle yhteistyölle. Hankkeen kokonaisbudjetti on hurjalta kuulostava 1,46 miljardia euroa. Luova Eurooppa -hankkeen tärkein tehtävä on tukea kulttuurin, luovien alojen ja av-alan organisaatioita sekä av-alan ammattilaisia. Hakukierros tuelle järjestetään kerran vuodessa. Hanke pyrkii laajentamaan eurooppalaisten luovien alojen toimijoiden näkyvyyttä ja mahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla. Se osallistuu markkinoiden kasvattamiseen ja eurooppalaisten kulttuurituotteiden saattamiseen sellaisille yleisöille, joille ne eivät ilman resurssien lisäämistä välttämättä ulottuisi. Yksi hankkeen tehtävistä on myös Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojeleminen. Hanke toimii Luova Eurooppa -yhteyspisteiden kautta. Yhteyspisteitä on kaikissa ohjelmamaissa, ja niiden tehtävä on hoitaa hankkeen tiedotusta ja neuvontaa.
Luovilla aloilla työskennellään esittävän taiteen, kuvataiteen, kustannusalan, elokuvien, television, musiikin, monialaisten taiteiden, videopelien ja kansanperinteen parissa. Luovat alat rakentavat pohjan sille, millainen meidän yhteiskuntamme on, sillä ne ovat kautta aikojen heijastelleet sitä, minä ja millaisina itsemme, toisemme ja maailman näemme. Globaalistuvassa tai jo täysin globaalistuneessa maailmassa kansainvälinen yhteistyö on noussut arvaamattomaan arvoon. Myös Luova Eurooppa -hanke on hypännyt kyytiin mukaan, sillä se tukee paljon eurooppalaisia yhteistyöhankkeita, kuten kirjallisuuden käännöshankkeita. Yhteistyöhankkeet ovat pääosin laajoja. Niiden tavoitteena on usein osaamisen kehittäminen, alan toimijoiden liikkuvuuden edistäminen tai yhteistuotantojen ja -kiertueiden tai kulttuurituotteiden vaihtaminen tai levittäminen. Eräitä menestyneitä kansainvälisiä hankkeita ovat olleet Cineuropa (hankkeen sivuille tästä), PHONE HOME (hankkeen sivuille tästä) ja The European Opera Digital Project (hankkeen sivuille tästä).
Minulle tutuin ja rakkain taiteenlaji on kirjallisuus. Pidän kovasti myös musiikista, elokuvista ja kuvataiteesta, mutta kirjallisuudessa on oma hohtonsa. Siksi esimerkkini tänään on nimenomaan kirjallisuudesta. Aiemmin tekstissä mainitsin Malmrosen ja Pamukin kirjoittamat kirjat. Ensimmäinen näistä kirjoista on alkuperäiseltä tanskankieliseltä nimeltään Borgen, jälkimmäinen turkinkieliseltä nimeltään Kafamda Bir Tuhaflik. Molemmat kirjat on käännetty Luova Eurooppa -hankkeen tarjoamalla tuella. Tukea on myönnetty suomalaisille kustantamoille kirjojen kääntämistä varten kaksi kertaa: vuonna 2014 Into Kustannukselle 39 820 € kolmen kirjan kääntämiseen ja vuotta myöhemmin Kustannusosakeyhtiö Tammelle 75 000 € kuuden kirjan kääntämiseen. Tämä tuki on mahdollistanut sen, että me suomea puhuvat suomalaiset olemme saaneet lukea näitä yhdeksää kirjaa omalla äidinkielellämme.
Luova Eurooppa haluaa edistää eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämistä. Se pyrkii myös laajentamaan käännöskirjallisuuden markkinoita löytämällä sille uusia lukijoita sekä sen perinteisessä että digitaalisessa muodossa. Tukea myönnetään vuosittain noin kuudellekymmenelle käännöshankkeelle, Suomeen tukea on tosiaan myönnetty kahdesti. Kustantamot voivat hakea hanketukea paitsi eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämiseen ja julkaisemiseen, myös näytekäännösten tekemiseen. Tukea voidaan myöntää myös sellaisten tilaisuuksien järjestämiseen, joiden pyrkimys on levittää ja markkinoida käännöskirjallisuutta sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Hakemuksia arvioidaan myös sen pohjalta, onko kirjallisuuhankkeisiin sisällytetty EU:n kirjallisuupalkinnon voittaneita teoksia. Kun Kustannusosakeyhtiö Tammelle myönnettiin hanketukea, oli yksi käännöskirjoista isobritannialaisen Evie Wyldin Kaikki laulavat linnut (alkuperäiseltä nimeltään All The Birds, Singing), joka voitti EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014.
Tietoa siitä, minkä verran Suomessa luetaan nimenomaan kaunokirjallista käännöskirjallisuutta, en löytänyt. Voisi kuitenkin olettaa, että vaikka suomalainen kirjallisuus on erittäin suosittua, myös ulkomainen kirjallisuus tekee kauppansa. Voin itse ainakin vakuuttaa, että vaikka yöpöydälläni on tällä hetkellä alkuperäiskielisiä teoksia, löytyy siltä myös käännöskirjallisuutta. Samoin "tämän haluan joskus lukea" -listaltani. Vaikka vain pieni osa käännöskirjallisuudesta käännetään Luova Eurooppa -hankkeen tuella, sekin pieni osa on tärkeä pala meidän kirjallisuuskenttäämme ja samalla kulttuuriamme. Jos kirjat olisivat jääneet kääntämättä, ne eivät olisi tavoittaneet niin laajaa yleisöä kuin nyt. Voisi kuvitella, että ainakin Kafamda Bir Tuhaflik olisi jäänyt monelta suomalaiselta lukematta.
Joskus lukion englannin tunnilla meille annettiin tehtäväksi keskustella siitä, mitä kulttuuri on tai mikä kaikki on kulttuuria. Sanoin silloin, että kulttuuri on elämää tai elämä kulttuuria, en muista tarkkaa muotoa. Asiasta kanssani puhuneet kaverini kuitenkin nauroivat minulle, koska ajatus oli heistä klisee. Silloin nielin sanojani, koska minulla ei ollut järkevää perustetta omalle mielipiteelleni. Nyt, jos minulta kysyttäisiin samaa asiaa, saattaisin edelleen vastata samoin. Luova Eurooppa -hanke edustaa minulle siis ennen kaikkea yhteiskunnan kehitystä ja luovuuden kukoistusta silloinkin, kun asiat ovat vaikeita. Taide. Luovuus. Kulttuuri. Ilman niitä sivilisaatio, jonka olemme vuosituhansien saatossa rakentaneet ei olisi sellainen kuin se nyt on. Minä en usko, että sitä oikeastaan edes olisi. Kaikki se, mitä me kulttuuriin ja taiteeseen vuodatamme, on heijastusta siitä, mitä me koemme. Asioita, joita me pelkäämme. Asioita, joita rakastamme. Asioita, jotka saavat meidät tuntemaan jotain suurta. Luova Eurooppa -hanke mahdollistaa sen, että me suomalaiset pääsemme kurkistamaan sisään turkkilaisten arkeen ja kulttuuriin. Turkkilaiset näkevät, mitä Belgiassa tapahtuu. Belgialaiset kokevat sen, mitä kreikkalaiset. Kun laajennamme näkökulmaamme kulttuuriin, laajennamme näkökulmaamme elämään ja ihmisiin.
Tyylistäni poiketen en liitä tähän tekstiin kuvia tai musiikkia. Ne edustavat taiteenlajeina kulttuuria, enkä voisi kuvitella elämää ilman niitä. Mutta. Joskus on parempi antaa sanojen sanoa, eikä peittää niitä muulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti